Johtopäätöksiä

Johtopäätöksiä

Kaiken edellä kirjoitetun perusteella voitaneen sanoa, että aikuiskoulutuksella on vankka sija nykyajan koulutusmaailmassa. Yhä useampi haluaa vaihtaa alaa aikuisiällä tai hankkia koulutuksen, joka jäi nuorena syystä tai toisesta hankkimatta. Tästä syystä ei olekaan aivan yhdentekevää, millaista koulutusta aikuisopinnoissa tarjotaan ja millaista ohjausta aikuisopiskelija saa työelämäjaksojen aikana. Kuten edellä jo onkin todettu, niin työssä oppiminen sopii monelle aikuiselle erinomaisesti, koska heille on jo kertynyt elämän- ja työkokemusta melkoisesti ja työssä tekeminen ja oppiminen saattavat tuntua erityisen luontevalta tavalta oppia. Toisaalta työelämäjaksojen aikana annettu ohjaus ja arviointi ovat herättäneet runsastakin keskustelua sekä epäilyksiä siitä, ettei arviointi aina ole tasapuolista tai samanlaista kaikkialla Suomessa tai erilaisten työpaikkojen välillä.

Moni aikuisopintoja suunnitteleva aikuinen pohtii erityisesti opintojensa rahoittamista – tällainen tilanne tulee erityisen helposti vastaan, jos opinnoista haaveilevalla henkilöllä on jo oma perhe. Tästäkin syystä oppisopimuskoulutus sopii monen aikuisen elämäntilanteeseen erityisen hyvin, koska sen ajalta maksetaan opiskelijalle palkkaa. Kuitenkin myös muitakin rahoitusvaihtoehtoja on tarjolla eikä opintojen välttämättä tarvitsekaan viedä myöskään aikuisopiskelijaa konkurssiin.

Nykyaikaisessa yhteiskunnassa on tärkeää, että kouluttavien tahojen ja työelämän välillä on aitoa vuorovaikutusta, jotta koulutus voisi vastata alati kehittyvän työelämän tarpeisiin. On järjetöntä kouluttaa opiskelijoita esimerkiksi sellaisten työvälineiden käyttöön, jotka ovat ajastaan jäljessä ja joiden käyttötaito ei takaa työllistymistä valmistumisen jälkeen. Tästä syystä onkin tärkeää, että kouluttavat tahot pysyvät ”kartalla” työelämässä tapahtuvista muutoksista.

Pääsykokeet jännittävät monia, mutta jännitystä voi lieventää hyvällä valmistautumisella sekä rentoutumalla mahdollisuuksien mukaan ennen pääsykoetilannetta. Kannattaa etukäteen miettiä esimerkiksi sitä, millaisia kysymyksiä tilaisuudessa saatetaan kysyä sekä mitä aiot niihin vastata. Kannattaa myös selvittää, millaisia osioita pääsykoe sisältää.

Tulevaisuus

Aikuiskoulutuksen tarve todennäköisesti kasvaa entisestään tulevaisuudessa. Työelämä ei ainakaan pysy muuttumattomana, vaan kehittyy ja monimuotoistuu valtavaa vauhtia. Osa ammateista on jäänyt auttamatta tarpeettomiksi tämän kehityksen myötä. Tästä syystä yhä useampi todennäköisesti hankkii elämänsä aikana ainakin kaksi ammattia. Moni saattaa hankkia useammankin. Aikuiskoulutuksen arvostus tulee myös kenties tulevaisuudessa korostumaan. Ellet hankkisikaan itsellesi täysin uutta ammattia, joudut todennäköisesti päivittämään osaamistasi jossakin vaiheessa työuraasi.

Aikuiskoulutus on kuitenkin myös aivan uudenlaisten haasteiden edessä. Ei ole aina helppoa pysyä muuttuvan työelämän muutostahdin mukana eikä aina ole mahdollista ennustaa, mitkä ammatit tulevat olemaan tulevaisuudessa erityisen tarpeellisia ja millä aloilla taas koulutetaan jo liikaakin ammattilaisia. Toisinaan kouluttavia tahoja syytetään siitä, etteivät niiden kouluttamat henkilöt osaa työelämässä vaadittavia taitoja. Koulutus saattaa olla liian teoreettista tai se saattaa laahata kehityksen jälkijunassa. Onkin tärkeää, että oppilaitokset tekisivät mahdollisimman tiivistä yhteistyötä työelämän tahojen kanssa.

Aikuisopiskelun yleistyessä ja tarpeiden kasvaessa, on kenties keksittävä entistä useampia keinoja rahoittaa omia opintoja. Viime aikaiset leikkaukset, jotka ovat valitettavasti kohdistuneet myös koulutukseen, ovat herättäneet huolta, mikä ei olekaan ihme. Suomi on tunnettu koulutuksen kärkimaana, mutta onko se sitä vielä kymmenenkin vuoden päästä, jos säästöt kohdistuvat yhä kovemmalla kouralla juurikin koulutukseen? On myös huolestuttavaa, että yhteiskunnastamme löytyy yhä suureneva joukko syrjäytyneitä ihmisiä, jotka jäävät, tai jättäytyvät, myöskin koulutuksen ulkopuolelle. Miltä tällaisten ihmisten tulevaisuus näyttää? On huolestuttavaa, että maassamme puhutaan jo huono-osaisuuden periytymisestä useammassa sukupolvessa. Tähänkö on tultu? Onneksi on nähtävillä myös selviytymistarinoita, joissa huonoista oloista ponnistanut nuori on hyvällä koulutuksella hankkinut itselleen vakaan aseman. Tällaiset esimerkit saavat uskomaan koulutuksen tulevaisuuteen ja toivomaan, että Suomi pysyy jatkossakin koulutuksen kärkimaana putoamatta rähmälleen tämän kilpailun tiimellyksessä.